Maisemakuvaus

Maisemakuvausta voi harrastaa reissussa ja kotipuolessa

Maisemavalokuvaus ja matkailu liittyvät useimmiten yhteen. Kun esimerkiksi suomalaispariskunta menee ensimmäistä kertaa Rodokselle, ennenkokemattomat maisemat halutaan tietenkin taltioida lomakuviksi. Sen sijaan maisemavalokuvausta harrastavat ja sitä ammatikseen tekevät matkustavat varta vasten paikkoihin, joissa on kiinnostavaa kuvattavaa. Myös kotimaisemissa riittää kuvattavaa, mutta ongelmana on, että niihin on totuttu niin hyvin, että niitä ei ehkä edes huomata.

Sommittelun taito on maisemavalokuvauksen ydin

Maisemakuvauksessa keskitytään usein niin sanottujen postikorttimaisemien kuvaamiseen. Paljon muutakin kuvattavaa kuitenkin löytyy. Kaupunkimaisemat ovat ihan yhtä kiinnostavia, ainakin jos niissä on vanhoja taloja savupiippuineen ja koristeellisine yksityiskohtineen. Sotaan liittyvissä paikoissa on usein jäänteitä, jotka luovat voimakkaan kontrastin ympäröivän luonnon kanssa: vaikkapa tykkibunkkeri keskellä peltomaisemaa on väistämättä sykähdyttävä näky, jonka voi sijoittaa kuvassa sommittelullisesti kiinnostavaan kohtaan.

Sommittelu on tärkein maisemavalokuvauksen taito. Jos ei osaa sommitella kuvia, on yhtä turhaa hankkia kallista kameraa kuin matkustaa Bulgariaan maisemakuvauskierrokselle. Kameran mukana ei tule mitään taitoja, vaan kuvaajan on opeteltava ne itse. Sommittelua voi oppia hyvin helposti, eikä valokuvauksen sommittelu poikkea millään tavalla esimerkiksi maalaustaiteen sommittelusta. Esimerkiksi kultainen leikkaus toimii kaikessa kuvataiteellisessa ilmaisussa. Sommittelulla esimerkiksi luodaan katsetta ohjaavia viivoja, luodaan kolmiulotteista vaikutelmaa, vaikutetaan kuvan tasapainoon, jännitteisiin ja dynamiikkaan.

Laajakulmaobjektiivit ovat maisemakuvaajien suosiossa

Maisemavalokuvauksessa käytetään hyvin monenlaisia kameroita. Tyypillisin yhdistelmä on harrastajatason digitaalinen järjestelmäkamera ja laajakulmainen zoomobjektiivi, jolla saadaan yhteen kuvaan suuri osa maisemasta. Zoomobjektiiveissa kuvakulmaa voidaan säätää kapeammasta laajempaan sen mukaan, mitä halutaan kuvaan mukaan. Puritaanisemmat maisemavalokuvaajat käyttävät vain kiinteitä objektiiveja, joissa on vain yksi kuvakulma. Niitä täytyy tietenkin olla mukana useita erilaisia, mikä lisää kannettavan kaluston määrää ja painoa. Jos maisemakuvaaminen muuttuu urheiluksi kameralaukun tai -repun painon vaikutuksesta, jää kuvien määrä yleensä pieneksi ja niiden laadussakaan ei välttämättä ole kehumista.

Kameradronella voi kuvata maisemia lintuperspektiivistä

Kameradronet eli -droonit ovat viime vuosina yleistyneet maisemakuvaajien käytössä. Niillä otetaan kuvia lintuperspektiivistä ja esimerkiksi lettosuosta on huomattavasti helpompaa saada kiinnostava valokuva yläviistosta kuin suon reunasta. Myös monet rakennukset, kuten maaseudun kirkot näyttävät yläviistosta hienoilta.

On kuitenkin syytä muistaa, että dronen lennättäminen on kielletty esimerkiksi ihmisjoukkojen yläpuolella, lentokenttien lähellä sekä kieltoalueilla, joilla ei saa myöskään lentää lentokoneilla. Suomessa dronen suurin sallittu lentokorkeus on 150 metriä, joka on myös lentokoneiden alin sallittu lentokorkeus. Eri maissa on erilaiset säännökset, esimerkiksi Saksassa dronea ei saa lennättää ihmisasumusten yläpuolella ja Israelissa suurin sallittu lennätyskorkeus on 50 metriä.